perjantai 25. syyskuuta 2009

Arvonnassa voitti tällä kertaa Karolina. Kiitos kaikille kommentoijille.

torstai 24. syyskuuta 2009

Tunnustan...


Aina en kehtaisi valittaa kiireestä kun se on niiiiin oma moka. Ei ole kukaan muu sopinut kalenteriani liian täyteen kuin minä itse.


Luulin vielä teini-iässä että minustakin tulee vanhempana järkevä ja jopa tasapainoinen aikuinen.

Ihailin ihmisiä, joilla oli aina aikaa kaikelle kivalle, kauniit kodit ja vaatteet, tukka ja kynnet aina laitettuna, oli aikaa järjestää illanistujaisia ja vähän hienompiakin juhlia. Ja tienraivaaja. Ehdottomasti.

Päätin, että näin minäkin. Sitten isona.
(Voin kertoa että tämän isommaksi en aio tulla. Kerran olin ja se oli liikaa. Nyt riittäisi puolet sen kertaisesta painonpudotuksesta.)

Minä, se sama haaveileva tyttölapsi, olenkin saanut todeta olevani pullukka, huonokuntoinen, epäjärjestelmällinen ja hieman jo ryppyinenkin rouva, jolla on kyllä kaunis koti kunhan sen siivoaa ja kynnetkin on kolme kertaa vuodessa nätit konventtiin mennessä. Voi elämä. Siskoseni, minne meni unelmamme?


Ikää tullessa haaveet muuttuivat.

Haluan miehen, joka rakentaa taloja, soittaa kitaraa ja ajaa moottoripyörällä. Kitaraa on taidettu soittaa kerran Lappeenrantaan muutettua ja polkupyörästäkin taitaa kumit olla tyhjiä. Taloja, tai siis salia, rakennettiinkin sitten koko viime kesä.

Haluan ulkomaille, raksoille. Se olikin paras neljä vuotta ikinä! Vaikka ehkäpä olosuhteet siellä jouduttivat sairastumistani, tekisimme päätöksen koska vaan uudestaan. (Superrakkaat terveiset teille ystäväni Riikaan ja entisille raksalaisille.)

Muistathan, sisko, myös valkoinen sohva piti olla ja punaviiniäkin lasissa välillä. Se on ja pysyy. Molemmilla. Lapsesta ja koirasta huolimatta.

En usko että edes havittelen mitään mahdottomia;
--- haluaisin että olisi voimaa tehdä tärkeintä työtä iloiten. Että kotini olisi aina avoin kaikille vieraille ja että se olisi itsellemmekin paras paikka olla. Että ansiotyö olisi mielekästä, haastavaa ja palkitsevaa eikä pelkkää rutinia. Ettei koskaan olisi niin kiire, ettei ystäviä muistaisi.
Olisi voimia pitää itsestään hyvää huolta. Saisi viisautta ymmärtää mitkä on omat voimavarat ja miten ne jakaa. Olisi aina jääkaapissa kylmää Riga shampanjaa ja kynttilöiden sytyttämiseen tulitikut löytyisi heti. Saisi edes kerran kuussa käydä kiireettä kirjastossa.
Olisi vieläkin enemmän aikaa olla elämäni miesten kanssa. Näkisi rakkaitaan enemmän.
Olisi muulloinkin kynnet lakatut.


Jos haaveilen mahdottomista, pyydän, älä kerro sitä minulle.

Arvonta


Arvonta huomenna perjantaina klo 22.00
Posted by Picasa

torstai 17. syyskuuta 2009

sushia kiitos



Ihan ensimmäiset itsetehdyt herkut.
Viime viikon lauantai-iltana parvekkeella.
Voe elämää...
Onnistuneet häät lauantaina. Kumpikin tahtoi.
Arvonta jatkuu. Vielä ehteisit....

Sydän sinulle?

Posted by Picasa

tiistai 15. syyskuuta 2009

Yli kolmetuhatta kurkkausta

on Pellaveenaan tullut. Kommenttien jättäneiden kesken arvon ompelemani koristesydämen. Voit jättää viestin myös sähköpostiin jos et saa toimimaan jostain syystä tätä blogin kommentointia. Kiitos kävijöille! Kiva kirjoitella, kun tietää että moni lukee...

torstai 10. syyskuuta 2009

Vähän väsyttää...




Pitkästä aikaa. Täällä on ollut mahtavan lämmin pari päivää. Tänään oli iltapäivällä aika huippua kun päätimme asiakkaani kanssa värjätä ja leikata hänen hiuksensa ulkona, terassilla. Tarjoiltiinpa meille sinne kahvit ja ruokakin!




Kuitenkin väsymystä on ilmassa. Juhlia on minusta ihana järjestää ja nautin todella jo etukäteen suunnittelusta mutta remontin loppumisajoitus ei mennyt ihan nappiin vaan torstai-iltana vielä tehtiin kotia valmiiksi. Ei sentään tarvinnut pyytää vieraita varomaan märkiä seinämaaleja ;)
Juhlien jälkeen olikin sitten ihan kokonaista kuusi päivää aikaa valmistella markkinoille menoa, jossa huono sadesää karkoitti asiakkaat...





Näin suloisesti Pörri auttoi valmisteluissa, pehmitti pellavat sopiviksi.




Tässä tauluja viimeistelyä vailla.

Nyt lauantaina menemme Pörrin kanssa katsomaan Porvooseen mitä tuomari sanoo hänen koiruudestaan. Terveisiä Kuopioon!

M

Ps. Tervetuloa Maija Poppanen :)

tiistai 1. syyskuuta 2009

Arki taas



Nämä kuvat vielä ystäviemme juhlista. Omat juhlat on onnistuneesti ohi. Harmi, että moni rakas ystävä ei päässyt eikä kaikkia voitu edes kutsua. Kiitos kaikille, jotka olitte "Neljän syyn" juhlissamme tai muistitte meitä muuten.



Tällä viikolla keskityn maaseutumarkkinoille menemiseen, tyynyjä on valmiina mutta muuta ei. Kiirettä siis pukkaa taas, mutta kun väsymys ja kipu tunkee armotta päälle, tietää ainakin olevansa elossa ;)

Erityiskiitos vielä Lappeenrannan pikkusiskolleni, Helsingin sydänystävälleni joka migreenistään huolimatta auttoi juhlissa ja vanhemmilleni. Ilman teitä juhlista ei olisi tullut mitään. Halit.